perjantai 26. helmikuuta 2016

Uusi blogi ja kevätmeininkiä


Heippa kaikki päiväkirjani lukijat!
Olen tehnyt nyt radikaalin teon! Olen ollut aivan hullu, kun olen pitänyt kahta blogia ja nyt olen päättänyt siirtyä vain yhteen blogiin. Mutta ei ollut järkeä jatkaa vaan kässäblogiin tai tänne puutarhapuolelle, joten päätin tehdä kokonaan uuden, yhden, persoonallisemman ja minun näköiseni.

Eli tervetuloa uuteen blogiini:



Toivon, että te kaikki lukijani siirrytte sinne hämmästelemään kanssani luonnon kauneutta, elämän ihmeellisyyksiä ja käsitöiden kiehtovuutta. Siellä vilahtaa varmasti välähdyksiä perheestäkin.




Ja siellä näkyy kuinka Artisokilleni käy, kuinka paljon kasvit alkavat jo peittää mutaista mäkeä ja ehkä jopa luvassa vierailua Ruotsissa nyt keväällä. Lähiaikana järjestän myös arvonnan uuden aikakauden kunniaksi. 

Haluan kiittää teitä jo tästä innostavasta blogiystävyydestä ja toivon näkeväni teidän pian Kesätuulian mutamäessä!


torstai 25. helmikuuta 2016

#tulppaanitorstai

Rakas Puutarhapäiväkirja, 




Voi että #tulppaanitorstai on hauska keksintö! 
Kiitos Kukkalan Sannalle tästä
 inspiraation ja ehkä suorastaan ilosanoman levittämisestä!


On niin hauskaa kun inspiroituu marketin kimpusta tekemään asetelmia niistä materiaaleista joita kotoa löytyy! Mieheni mummon vanhan mortteli ja setäni vanha pikku maljakko ja tädiltä saatu kristallimaljakko ilahduttavat siskon mieheltä saadulla laudan pätkällä.


Aluksi Tulppaanit ovat sulkeutuneempia ujoja kaunistuksia, ja ennen pitkää viikon edetessä ne aukevat pikkuhiljaa ja palajastavat jotain herkkää sisältään.



Ei haittaa vaikka sotkua olisi lattialla, kun voi kääntää katseensa kukkiin ja olla katsomatta muuta kaaosta (kuten lasten majarakennelmia) taustalla :)




Tulppaanien auetessa niitä jaksaisi tuijottaa loputtomiin, niin kaunis tuo herkkä sisus on riippumatta väristä!




Ja kun Tulppaanit alkavat tuijottaa pöydän pintaa, niistä voi keksiä kaikenlaisia installaatioita.
Tätä kelluvaa versiota yritimme tyttären kanssa, mutta taisivat olla liian iäkkäitä kellumaan. Vesi valtasi sisuksen, jolloin syntyi vielä hauskempi installaatio:
Keltainen vesi





Arjen kauneutta!
Ihan parasta!

perjantai 19. helmikuuta 2016

Siilin uusi ilme

Rakas Puutarhapäiväkirja, 
Ja te rakkaat blogikaverit,


On ollut niin mukavaa, kun kevättä kohden kaikilla vilkastuu elämä täällä blogimaailmassa. Itsekin saa uutta puhtia arkeen ja työhön. Olette ihania ja teillä on niin kauniita ja voimaannuttavia kuvia ja tarinoita! Kiitos kaikista kommenteista myös täällä!

Siili sai uuden ilmeen ja vanhat vielä iloa tuottavat yksilöt saavat kukoistaa hellan takana. Näin kotona joka puolella on kukkivaa kauneutta :)


Mukavaa viikonloppua! 


keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kevätajatuksia ja toiveita

Rakas Puutarhapäiväkirja,

Kävin eilen kirjastossa ja olen selaillut netissä kasvikuvastoja ja ystävällä Puutarhakirjoja. Niistä on syntynyt monta uutta haavetta ja mieli on saanut lentää muissa maailmoissa. Lainasin vain yhden kirjan, Pohjoisen Ruusut, mikä on teille monelle varmasti tuttu. Siitä nämä ruusujen kuvat ja kirjan sivvut. Ja uudempi Ruusukirja on teillä monella viime kesältä. 

Meidän pihalle haluaisin montakin uutta nurkkaa, kasvia ja keinua. Mutta rahahan tätäkin säätelee aika lailla. Mutta sisääntulon viereen ei tule varastoa, eli siihen kottikärryillä siirtämäni multakasa saisi hypätä siihen takaisin. No niin ei varmastikaan käy ja siksi kesän toivelistassa on ensiksikin multakuorma ja hakekuorma.....


Ruusupenkkiä jatkan ilolla, sillä olen aivan hurahtanut ruusuihin. Riina onkin tehnyt pientä infopäivitystä blogissaan ja niitä minäkin olen lueskellut. Tässä kirjassa on onneksi lyhyesti ja ytimekkäästi kaikki olennainen. Katson ensimmäiseksi tuoksuuko ruusu ja sitten vasta kasvupaikkaa ja kokoa :)

Suurin huomioni ruusukirjassa siis kiinnittyi tuoksuihin:  
´John Davisin ´omenantuoksuun, 
´Belle Amourin´ Mirhan tuoksuun, 
Ḿarzipanin´kardemumman tuoksuun, 
´Ritausman´ omenaisen aprikooosin tuoksuun ja 
´Snowpawementin´sitruunaiseen tuoksuun. 
Joku tuoksui jopa ruisleivälle tai salaatille!?! Mielenkiintoista!!!

Talon joka nurkalle haluaisin tuollaisen yläkuvan pylväsrakennelman ja tähän sisääntulon puolelle haluaisin köynnösruusun. Ei välttämättä valkoista, vaikka kuvaan olenkin niin piirtänyt. Kirjasta löysin pari mukavan näköistä vaihtoehtoa. Mutta ensisijainen kriteeri taitaa tässä olla helppohoitoisuus. 







Tässä kaksi sykähdyttävän kaunista ruusua, joilla toisella on kaunis nimi ja toisellä vähän vähemmän kauniimpi. Ja ylimmän kuvan 'Gudhem´ on aivan todella hurmaava yksinkertaisuudessaan, niinkuin tekstissäkin lukee. 






Ja nämä kaksi kerrannaista herättivät heti kiinnostuksen. Ruusupenkin jatkekin on tietysti rajallinen..... Ja siihenkin piirsin kaksi puutakin....



En ole ikinä tykännyt keltaisesta, mutta nyt myös se sytyttää. Myös puikoilla on keltaista lankaa....
Ja ruusu nimeltään Prairie Princess näytti ihanalta, valeanpunainen, jossa oli hieman keltaista kukan juuressa.


Yllä Maanpeittokasvit- ja Pionit-kirjoista kerättyjä ihannekasveja, sekä teidän blogeista bongattuja. Parempi kirjoittaa nimiä ylös, jotta heräteostokset olisivat vähemmän heräteostoksia... Täytyy ehkä kuitenkin kirjata nuo jonnekin paremmille papereille ylös, ettei nuo katoa....


Ja ruusukirjassa oli hyvä taulukko kestävien ruusujen valikoimaa, tänne blogiin se arkistoon muistiksi. 

Ja alla Kodin kukat sivuston silmätikkuja. Todella hurmaava sinisävyinen Sammalleimu, mainio Riikinkukkopetunia ja aina yhtä ihana Neilikka! Jotkut kukat ne vaan keräävät huomion ensimmäisenä. Neilikat kuuluvat niihin. Niitä voisi olla joka paikaissa ja joka penkin reunassa....






Ja viimeinen kuva tarttui kirjastosta mukaan. En yhtään muista mikä kirja, taisi olla ruotsinkielinen, mutta tähän kuvaan on hyvä lopettaa tämä haaveilupostaus..... 

Aivan ihana Pelargoni, eikös vaan?

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Kevätmeininkiä ystävänpäivänä

 Rakas Puutarhapäiväkirja, 


Kevätkylvöt on aloitettu täälläkin talossa. Ja en tiedä olenko hullu, mutta kylvin Artisokkaa ensi kerran. Tunnustan. En ole ikinä edes syönyt Artisokkaa. Olen vain katsonut kokkiohjelmia, jossa se näyttää houkuttelevalta. Ja siemenhyllyllä seisoessani, se näytti yhtä houkuttelevalta. Mutta viikko sitten aloittamat kylvöt itävät jo! Saapa nähdä keväällä olinko hullu...

Aloitin viime viikolla kokeilun: Maistaa joka viikko jotain uutta.
Viime viikolla maistoimme Granaattiomenaa, tällä viikolla tuoretta Mangoa. Kyllä. En ole ikinä tätä ennen maistanut tuoretta Mangoa. Olipa se hyvää! Siispä ensi viikolla voisi kokeilla jotain Artisokkareseptiä, tietäisi mitä on kylvänyt! Onneksi ´Hernepensaan takana siintää potager´ postasi juuri aiheesta rohkaisevasti!



Ja toinen sienmenkokeilu liittyy Sinivaleunikkoon.
Olen aina siitä haaveillut ja nyt sain postissa siemeniä kera ihanan kortin Suvikummun Marjalta. Vastineeksi lähetin Pioniunikon siemeniä. Vaikka taimia ja siemeniä on kaupat pullollaan, on erityinen fiilis saada siemeniä blogiystävältä. Jos saa ne vielä kukkimaan kesällä, on fiilis aivan sanoinkuvaamaton! Jännitystä siis luvassa: 

Kun aloitat tänään, 
vuoden päästä huomaat, 
että se kannatti!




Ja kaikeksi hauskuudeksi, löysin Suvikakkaroita keltaisenakin!!!



Ihanan Esikot toivottavat hymyillen mukavaa ja leppoisaa Ystävänpäivää teille blogiystävät!



lauantai 13. helmikuuta 2016

Tunnelmaa sisältä ja ulkoa




Rakas Puutarhapäiväkirja, 
piti molempiin blogeihin kirjoittaa ihan muuta, mutta päädyin tänne fiilistelemään tunnelmaa. Sain rakkaalta mieheltäni kukka-asetelman ystävänpäivän kunniaksi ja hän todella yllätti minut.


Kukka on laimea sana siihen nähden kuinka kauniin tunnelman ne tuovat. Niissä on niin monta elementtiä ja kulmaa, väriä ja ulottuvuutta, etten väsy niitä katselemaan. Voisin tutkailla näitä vaikka mikroskoopilla.


Tunnelma on mieletön, vaikka kukan terälehdet olisivatkin jo varisseet. Esikosta onneksi tulee uutta nuppua alhaalta käsin, mutta kukan aihiokin on kaunis kukkanen. Esikko ja Helmililja majailevat omissa ruukuissaan ja vaaleanpunaiset Tulppaanit kuuluvat tyttärille, saivat hekin kukkasia osakseen isältään, isin prinsessat <3












Vaikka kimpussa oli vain yksi ruusu, tuoksu oli hurmaava!


Kukat oli istutettu mainioon siiliin, josta on varmasti iloa myös kesällä ulkona, vaikka orvokkien kera.


Ja olihan aurinkoista säätäkin fiilisteltävä! 
Kuvia otettaessa aurinko oli kaiken lisäksi pilvien takana.
Silti fiilis oli aika mieltä nostattava!

Suurenmoista ystävänpäivää teille blogiystävät!