Rakas Puutarhapäiväkirja, sain Elämää Paraatiisinpalasessa Lauralta haasteen, jossa herätellään Puutarhastelijaa eloon. Ajattelin että on mukavaa kaivella vanhoja kuvia, mutta kuvien selailu olikin superihanaa!!!!
Haasteen idea on yksinkertainen ja mukava: Vain kaksi sääntöä: Valitse kuvatiedostoista kaksi tai useampi viime kesän kansio, lataa niistä sattumanvaraisesti kuusi kuvaa ja kerro niistä jotakin. Voit linkittää kuviin kesämuistoja. Ja käy kertomassa Lauralle, kun olet tehnyt tämän :)
Ja ihan vahingossa poimin juuri 12 kuvaa, jotka kertovat viime kesän parhaista muistoista. Kuvan laatu saattaa olla mitä sattuu ja aikajärjestys ihan sekaisin, mutta kertovat niistä hetkistä, jolloin jotain on liikkunut sisällä. Kuvien tekstejä kirjoittaessani, että päällimmäinen tunne taitaa olla kiitollisuus.
Ensimmäinen on Keijuangervon kukka, joka yllätti minut kauneudellaan. Tätä ennen pidin sitä vain pensaana ja tämä jälkeen se pensas muuttui Prinsessaksi.
Toinen kuva: Etupihan kukat alkavat jo levitä ja peittää multaa, jee! Tuoksukurjenpolvi ja Pikkusydän ovat ihania, koska kukkivat pitkään. Ja kaiken kruununa tuo kaunis Runkosyreeni.
Kolmantena loppukesän mustikkarumbaa ei voita mikään! On niin ihana käydä poimimassa aampalamustikat tuoreena ja mikä tuoksu metsässä (=takapihalla) onkaan tuolloin!
Ja yksi kauneimpia tuttavuuksia on Sinipellava, jonka syömiseen tarkoitetut vanhentuneet siemenet heitin keittiöstä ruusupenkin reunaan. Tämäkin minut yllätti: Mikä kukkien runsaus ja miten herkkä ja puhuva voi pieni kukka olla!
Toinen kauneus, jonka istuttamisen olin unohtanut, oli pitsiset tulppaanit! Toivottavasti ne nousevat tänäkin vuonna!
Ja suurinpana viime kesän elämyksenä oli Bloggaritapaaminen, jolloin kävimme Tampereella ja Hämeenkyrössä. Tuo suikerovihma jäi sieltä reissulta muistoksi.
Tapasin niin ihania ihmisiä päivän aikana! Teitte minuun suuren vaikutuksen.
Myös kasveja jäi mieleen jos jonkinlaista.
Siniset herkkyydet, suuren suuret Alppiruusut ja kauniita asetelmat.
Ja ennen kaikkea Korpijaakon Ruusutarha!
Siitä olen kertonut monen monta kertaa tuttaville ja vähän vähemmänkin tutuille. Vaikuttavaa. Muistan sen loppuikäni. Kiitos!
Ja oma ruusupenkkini taisi myös täyttyä. Tämä Neilikkaruusu kukki koko kesän ja Korpijaakon inspiroimana siirsin Sormustinkukat ruusupenkkiin. Kuulemma tykkäävät toisistaan :)
Ja viimeinen kuva on kasvimaan seudusta. Se on työn alla tänä kesänä. Mutta viime vuonna sai satoa jo ihan mukavasti. Pavuista on tullut suosikkejani ja Ruusupapu kiipesi kasvihuoneen päälle aika kauniisti. Ensi kesäksi pitäisi keksiä joku hauska paikka pavuille :)
Kiitos tästä haasteesta, oli ihana selata Saattohoidon tehtävän lomassa kauniita kuvia!
