tiistai 28. heinäkuuta 2015

Ihanat ruusut keskellä kaikkea muuta ruskeaa

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


Olen niin rakastunut ruusuihin, että yksikin kukka antaa iloa arkeen määrättömän paljon!


Lidlin Jaloruusu on isokukkainen ja kaunis, etten väsy sitä kuvaamaan. 
Ja alla oleva Neilikkaruusu on ihanan runsaskukkainen pitsikukkineen.




Pieni taimi vielä, mutta ihanan paljon kukkia!
Sade vaan on haitannut muiden ruusujen kukintaa.... Mutta tuoksua ei sadekaan saa pilattua!!!


Ja samassa penkissä on sormustinkukat, jotka kasvavat melkein maata pitkin, koska siirsin ne tänä vuonna ruusujen sekaan perennapenkistä, mutta ovat silti niin mahtavia! Ja uuden kameran myötä en voi hämmästyä tarpeeksi noita karvoja kukan sisällä!


Ja kiitos uusille Päiväkirjani lukijoille! Oli hauska huomata, että teitä on jo yli kaksikymmentä!


Kiitos Katille!

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


Tässä bloggaamisen suurimpia iloja: Vinkkien antaminen! Kiitos Katille tästä vinkistä! Olen kyllä Lamoherukkaa jakanut juurrutettavista oksista, mutta että Hortensiaakin, jee! Kohta on monta Limen 
väristä ihanaa Hortensiaa pihalla. Huom varmaan ihan pian.... :)


Ja samaan penkkiin, siihen uuteen keskeneräiseen, sain ystävältä pari jakotainta. Tämän väristä Kuunliljaa minulla ei vielä ollut ja alla oleva Jättipoimulehti on ollut hankintalistalla ollut pitkään.  Eli kiitos Anskullekin! Oli ihanaa nähdä ja pitää tauko arkeen puutarhakahvitteluilla Kirsikkapuiden katveessa.



Eli uusi penkki alkaa muodostua tällaiseksi.


Ja etupihan Kurjenpolvet ottavat jo syysväriä vaikka alla olevat kesäkukkaämpäri-istutukset odottavat vielä kukkimista. Olen odottanut Dahlioita ja tätä Pelargoniaa ja siemenkylvöksiä kukkimaan, mutta odottavan aika on pitkä. Tosi pitkä....

Mutta nuo parikin kukkaa ovat ihania <3






perjantai 17. heinäkuuta 2015

Mukava haaste

Rakas Puutarhapäiväkirja,


tämä on mukavin haaste mitä on keksitty. Sain Suvikummun Marjalta kolmen blogin haasteen. Eli haasteessa esitellään kolme kivaa ja mielenkiintoista blogia, joita seuraa. Heti tuli mieleen enemmän kuin kolme blogia :) Mutta onneksi haasteet kiertää niin nopeasti, että osa superihanista blogeista on jo vastannut haasteeseen. Ja löysin myös muutaman ihanan blogin lisää selatessani muiden vastauksia. Minä päädyin esittelemään nämä blogit, joiden uusia päivityksiä odotan aina suurella uteliaisuudella:

sekä Neulanhaltija, joka ei varsinaisesti ole puutarhablogi

Osa oli saanut jo haasteen, mutta siksi valitsin niin monta. Saa laittaa eteenpäin oman mielen mukaan, että saa ottaa omantunnonvapauden olla haastamatta eteenpäin. 


Ja kummallisesti olen tänä kesänä kerännyt myös keltaisia kasveja. Minulla on keltainen nurkkaus, josta kerron lisää joskus, kun saan kivet paikalleen. Kivikkokasvit ovat myös vieneet sydämeni ja tämä keltainen kasvi leviää ihanan nopeasti suureksi laataksi ja sitä kuvatessa hämmästyimme mieheni kanssa, kuinka kumimaiselta se lähikuvassa näyttääkään! 

Mutta kokosin alle tänä vuonna kaupoista mukaan tarttuneiden kasvien lappuja. Sitä ei huomaakaan kuinka paljon pihalle saa upotettua erilaisia kasveja - se ruutupaperille laatimani kasviluettelokaan ei pidä enää paikkansa. Mutta se, kenen lappua etsin, on hukassa.. Ostin nimittäin Lidlistä jonkun ruusun keväällä ja siinä on ihan mielettömän kaunis kukka! Mutta eihän se ruusun kauneus nimestä ollutkaan kiinni... Pitänee päivittää se kasvilista ja laatia tännekin välilehti...




Taas yksi keskeneräinen nurkka...

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


Edelliset penkkien reunojen suoristuksetkin ovat kesken, samoin se haasteellinen tontin alareuna, mutta pitihän sitä vielä yksi paikka myllätä. Tämä on tontin ylänurkka, josta nousee pystysuora kallio ylös. Kasvihuoneen takaosa on käyttämätön turha nurkka, johon on tänä vuonna myllätty perunamaa. Sinne pitäisi kuitenkin saada kulkuväylä eli rikkaruohot pois ja rajalle kivimuurin pätkä, jonka taakse istuttaisin Rohtoraunioyrttiä. Ja tähän kupeeseen tulisi sininen kukkapenkki :)


Pitää vaan jaksaa kärrätä hiekkaa kivimuurin alle, samoin kantaa lisää kiviä...


Ja kulkuväylällekin hiekkaa ja kiviä.... myhkyrät ei haittaa, saa tulla vanhannäköinen...


Ja tästä näkyy hyvin tontin korkeuseroa. Voisin joskus kuvata pelkät korkeuserot.... ja taustalla myös vinkkuraportaat metsään.. Tänään on vapaapäivä, mutta koko päivää ei kroppa kestä fyysistä roudaamista, vaan levollekin pitää antaa aikaa. 

Ja kiitos lukuisista kommenteista viime päiväkirjamerkintöihin! On ilo saada kommenttia! Ja kiitos Suvikummun Marjalle haasteesta, vastaan siihen pian... On ollut suuri ilo ilo viime aikoina seurata teidän kukkameriä, kun täällä ei kovastikaan mikään kuki. Teidän Pionit, Ruusut ja kaikki muut ihanaiset ovat antaneet iloa ja puhtia minunkin arkeen!

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Tanssia vesipisaroiden perässä

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


taas tuli pompittua, loikittua ja ehkä tanssittuakin vesipisaroiden perässä tihkusateessa iltayhdeksältä. Vesipisarat ovat niin kauniita ja kuvaaminen niin haastavaa! Kun luulee osuneensa tarkannuksessa, sisällä huomaa tarkennuksen olleen ihan muualla kuin piti. Mehitähdet ja havut jäivät kuvakavalkaadista pois, mutta sain kuin sainkin ihan itse kameraan jotain sateen parhaita puolia. Jos osaisi aina huonolla säällä nähdä nämä parhaat puolet.

Ensimmäisenä Kärhön palasia, siiten Iiriksen lehtiä, Viiruhelpiä, Harjaneilikkaa, Ruusua ja Akileijaa. Puutarhan kauneus näkyy myös muualla kuin kukkasissa. Sitä voisi pohtia suunnitellessa istutuksia :)




Elämää ei mitata henkäyksiemme määrällä, 
vaan niiden hetkien määrällä, 
jotka salpaavat hengityksemme.
-Maya Angelou-




Antakaamme pienille pysähdyksille aikaa, 
pienille hengenvedoille, 
niille, jotka muistamme vanhana vanhana - tosi vanhana. 



❤


tiistai 14. heinäkuuta 2015

"Äidin kasvimaalla

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


raparperin alla, sammakolla koti oli kultainen, vilpas lehtikatto, alla multamatto, hirsiseinät vihreä ja punainen.....


Aijai hyi, sähkähtyi, äiti ja kirkaisten perääntyi"....
 :)







Ja niin perääntyivät sammakotkin innosta ja ihastuksesta kiljuvia tyttöjä! Ja pystyssä enemmän kuin yksi varsi :)



Kasvimaalta taitaa saada satoa porkkanan siementen lisäksi myös muualta. Kurkussa kukat ovat kukkineet ja valokuvan ulkopuolelle rajautuivat raakileet. Mutta parasta, että nämä ovat siemestä kasvattamat taimet - vaikka satoa tulisi vähän, ilo olisi sitä suurempi....


 Tomaatissakin pieniä raakileita :) Kuin tähtiä!




Peruna on vihdoin aloittanut kukintansa ja punajuuri rehottaa superkaunein lehdin!



Mansikoitakin tulee, kunhan vaan linnut pysyivät poissa niiden lähettyviltä. Onko teillä hyviä vinkkejä? Kumikäärmeet? Nyt viritin cd-levyjä, mutta ne eivät ole niin kovin kauniita....

Nämä perunat ovat kasvihuoneeseen kylvetystä perunasta. Piti kurkata mitä sen alle kätkeytyy, koska se kasvatti vain supersuurta vartta, joka alkoi muistuttaa pensasta. Kukkia ei näkynyt, ja varsi varjosti jo tomaatteja, joten se sai lähteä. Yllätykseksi siellä oli kuin olikin muutama maailma kaunein peruna!


Nyt vaan lämpöä saisi olla sen verran lisää, että kypsymistäkin tapahtuisi.... En minä hellettä kaipaa, kasvit vaan ;)

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Tiedättekö mikä tämä on?

Rakas Puutarhapäiväkirja, 


no tältä näyttää Porkkanan kukka! Muistatteko te lukijat ne kolme porkkanaa, jotka istutin maahan? Kaksi alkoi kasvaa vartta ja yksi kukkii nyt useammalla kukalla! Jännitys siis tiivistyy tuleeko siemeniä! On tämä elämä jännittävää, kun Puutarhan antaa viedä mennessään!

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kurjenpolvia niin somia

Rakas Puutarhapäiväkirja,


Olen ihastunut Kurjenpolviin. Ne ovat todella kauniita, yksilöllisiä ja runsaita, mutta myös helppohoitoisia ja nopeakasvuisia. Puutarhareissuilla on tänä kesänä tullut vastaan monen monta uutta Kurjenpolvea, kauniiden kukkien lisäksi myös huippuvärisiä lehtien sävyjä. Niiden ja Akileijojen moninaisuus on todella kiehtovaa ja lumoavaa. Nyppykurjenpolven pehmeät lehdet ja Haisukurjenpolven voimakas tuoksu saavat haaveilemaan uusista Kurjenpolvista, unohtamatta kerrottua Kurjenpolvea. 


Sininen ´Johnssonś blue´ ja Verikurjenpolvi ovat oman maan suosikkeja. Ja tällaisen ostin tänään valkoisena eurolla Honkkarin poistoperennahyllystä :)


Tuoksukurjenpolvea on pakko humpsauttaa kädellä ohi kävellessään. Sitä löytyy valkoisena ja punaisena.



Ja tummakurjenpolvi valkoinen on kauniin jylhä kukinnassaan. Tummakurjenpolveakin oikeasti tummaa on haaveissa....


Ihania kukkamuistoja, nämä on otettu jo reilu viikko sitten, mutta innostuksessa sitä vain kuvaa lisää ja edelliset meinaa jäädä arkistoimatta. Teidänkin kukkameriä on ollut ilo ihastella!

 Ja Maanpeittokurjenpolvi kukkii vielä Lilan sävyisenä ruusupenkin reunassa. Siellä On Juhannusruusu kärsinyt pahemman kerran sateista, se ei ehtinyt edes kukkia kunnolla. Nyt alkaa Snow Pawement kukkimaan ja muutama auennut kukka jo huumaa tuoksullaan!

Eilen muuten huomasin, kuinka huumaavalle myös Pikkusydän tuoksuu. Tuli ihan lapsuus mieleen..